Näin 24-vuotiaat Noora ja Petra panostavat mökkiruokaan – maitohorsmalla tärkeä rooli

Noora ja Petra Väänänen, 24, ryhtyivät ruokayrittäjiksi kolmisen vuotta sitten. Kiireisillä kaksosilla riittää ympärivuotista puuhaa sosiaalisessa mediassa jaettavien reseptien, ruokakirjojen kirjoittamisen ja tapahtumakokkausten parissa.

Vapaa-ajastakin iso osa kuluu ruoan ympärillä: luonnossa villiyrttejä ja sieniä keräillessä sekä tietenkin omissa keittiöpuuhissa. Luonnonantimien käytön ja päivittäisen ruoanlaiton malli juontuu lapsuuden Pohjois-Karjalasta. Herkullinen ruokahetki on kaksosille yhtä kuin hyvinvointi ja päivän ilo.

Seuraavaksi Petra ja Noora Väänänen kertovat, mitä he ajattelevat ruoanvalmistuksesta juuri nyt.

Lue myös: Jutteletko aina televisio-ohjelmista ja lomasuunnitelmista? Kokeile näitä kysymyksiä ja muutu kiinnostavammaksi

Kokkauksesta ei lintsata mökillä

”Kun mökkikesä lähenee, pitää muistaa, että joka ikisen mökkipitäjän pikkukaupan aineksista saa tehtyä ihanaa ruokaa. Erikoiskauppoja ei tarvita. Tämän ajatuksen pohjalta teimme Mökkiruokaa läpi vuoden -ruokakirjan yhdessä Satu Pajuriutan kanssa.

Keväällä ja kesällä on mahtava päästä luontoon keräämään kaikenlaisia ilmaisia salaatteja ja aineksia, joilla voi täydentää kaupasta ostettuja tarvikkeita. Meistä on kiva ajatella, että kotimaisilla villituotteilla voi twistailla myös etnisiä reseptejä.

Luonnon ainekset pitää tietysti osata tunnistaa sataprosenttisesti – periaate on sama kuin sientenkin kohdalla. Alkuun on hyvä käydä vaikkapa jokin kurssi.

Suosikkejamme ovat maitohorsma ja nokkonen. Toukokuussa maitohorsmat ovat nupulla, ja niitä voi leikata saksilla. Paistamme niitä pannulla tai muurikalla parsan tapaan tai valmistamme airfryerissä. Mökkiruokakirjastamme löytyy muun muassa ohje, jossa maitohorsma yhdistetään vuohenjuuston kanssa. Nokkosesta teemme läpi kesän esimerkiksi pestoa.

Mesiangervo on myös suuri suosikki, jota voi löytää ojien varrelta. Kun kävelee mesiangervopuskan ohi, siitä tulee oikein hempeä, romanttinen ja makea tuulahdus. Teemme mesiangervosta siirappia, jota käytämme jälkiruokiin. Ruokia on ihana viimeistellä keto-orvokeilla ja muilla syötävillä kukilla. Puolukan, mustikan ja vadelman lehdistä teemme usein teetä.”

Itse tehty voittaa aina valmiin

”Muinakaan vuodenaikoina ruoka ei saa olla harmaata ja tasaista, vaan se on päivän kohokohta. Ruoan pitää antaa paljon iloa päivään. Elämä on kiireistä, mutta ajattelemme ruoanlaiton terapeuttisena hetkenä, jolloin otamme aikaa itsellemme. Arkikokkaus on meille molemmille tosi tärkeä hyvinvoinnin tekijä.

Herkullisuus on arkiruoassakin tärkeintä, ja maukas ruoka syntyy parhaiten sesonkeja noudattamalla. Kaupassa etsimme aina sesonkipöydän. Siellä ainekset ovat parhaimmillaan, ja niistä saa tehtyä tosi monipuolisesti kaikenlaista hyvää. Sesonkituotteet sopivat parhaiten myös kukkarolle.

Emme syö valmisruokia koskaan. Se on tietoinen valinta: osaamme tehdä ruokaa itsekin. Valmisruoka on myös yllättävän kallista. Mieluummin käytämme 15 minuuttia ruoanlaittoon ja teemme tuoretta ruokaa.”

Lapset kuuluvat keittiöön

”Me pääsimme aina lapsena mukaan keittiöpuuhiin. Vaikka sotkimme, äiti otti meidät sinne aina. Haluamme kannustaa vanhempia ottamaan lapset keittiöön, vaikka sillä tavalla tekeminen onkin haastavampaa. Lapset voivat kuoria perunoita ja opetella pikkuhiljaa veitsen käyttöä, koska taito ja innostus ruoanlaittoa kohtaan lähtevät lapsuudesta.

Olimme usein mukana myös sienestämässä ja metsästämässä. Nyt olemme kiitollisia, että tiedämme, mistä ruoka tulee. On niin ihanaa löytää kunnon esiintymä vaikkapa mustatorvisieniä. Toivomme, ettei tämä ole katoavaa tietotaitoa.

Lapsuuden keittiössä meidät laitettiin myös aina siivoamaan jälkemme. Ylivoimaisesti eniten olemme toistemme kanssa riidelleet keittiössä, keittiötöistä. Ruoan suhteen emme kuitenkaan ole koskaan olleet erimielisiä. Meillä on hyvin samanlainen maku ja ruokafilosofia.”